Kuudestoista joulukuuta

Tässä mun jouluvalot... bongaa Olaf, ne herää henkiin joka ilta kello kuusi ja tuupertuu kymmenen maissa. Joulukrassi on autotallin edessä ja niin kaunis, oikeista havuista tehty. Ensi vuodeksi hankin poron..

. 

Tässä sitten päivällä otettuja kuvia, meidän pihassa ei kasva kuusta, mutta voihan sitä muuhunkin puuhun ripustaa... ensi vuodeksi haluan semmoisia valaistuja palloa. Eli sesongin jälkeen Lowesiin valmistautumaan ensi vuoteen...

 

Pikkujoulu

Meillä on tapana pitää pikkujoulu muutaman yatäväperheen kanssa aina joulukuun puolivälissä. Asiaan kuuluu glögiä, nyyttäriperiaatteella hyvää ruokaa ja viiniä. Minä tarjoan glögin, ruokahuoneen ja  pullon viiniä kaikkien käyttöön ja tänä vuonna tein SUOMALAISIA lihapullia ja SUOMALAISIA perunapiirakoita ja muusta ruuasta en vielä tiedä. Paitsi että Tracy tuo jälkkäriä, sillä hän ja kakku kuuluvat yhteen. Kakku on erilainen joka vuosi. 

Mukava illanvietto siis edessä ja juhlakausi on alkanut todenteolla. Lahjoja emme tällä porukalla vaihda, paitsi joskus, jos siltä tuntuu. Katsotaan mitä tämän vuoden kattaukseen ilmestyy... minä ainakin tykkään tästä jokainen tuo jotain -periaatteesta tosi paljon eli matalan kynnyksen juhlista. 

xxx

Söimme seitseman kerroksen dippikastiketta nachojen kanssa, juuressalaattia, feta-pinaatti-muna-piirakkaa (sanovat casseroliksi, mutta minusta enemmän piirakka) lihapullien kanssa. Kakku oli kahvikakku kermavaahdolla ja tuoreilla marjoilla. Nams. Ja saimme pienet joululahjat tyttöjen kesken. Ihana ilta, ihana porukka ja nuo miehetkin tulevat koko ajan enemmän tutuiksi. Me naiset tapaamme lähes viikoittain lounaalla eli tämä on se naisten porukka, joka tietää kaiken. 

Seuraavana on tiedossa lähi-kollegojen kanssa keskustalounas (hih, kuullostaa poliittiselta kannanotolta, tarkoittaa siis reissua uptowniin eli Charlotten keskustaan) sunnuntaina; nämä kaksi ovat niitä naisia, joiden kotiin (ja kahvinkeittimen ääreen) kutsun itseni kylään... tai no, yleensä me käydään kahvilla pari kertaa viikossa joka tapauksessa. Näiden naisten kanssa ei jaeta vain henkilökohtaisuuksia, vaan myös työ- ja bisnessuunnitelmia. Uudet tuulet puhaltaa.

 

Tämä on ruokahuoneen jouluasetelma.

14.12.

Tänään haettiin joulukuusi!

Se haettiin tietenkin truckilla, joka pitää kovaa meteliä. Maassa maan tavalla jne. Menomatkalla kierrettiin pari naapurustoa eli bongattiin jouluvaloja; siis ilman osoitteita eli sellaisia maltillisia. Niistä laulujentahtiin viritellyistä naapurien kauhuista on olemassa netissä osoitelista, jotta voi lähteä bongaamaan ja virittää oikean radiotaajuuden autossa. Osa tekee näitä performansseja vain omaksi ilokseen, ja osa kerää rahaa johonkin hyväntekeväisyyteen. Semmoiseen emme siis ehtineet kuusenhakureissulla, sillä ekassa paikassa oli vain jättileveitä kuusia ja meidän täytyy mahtua asumaankin tässä olohuoneessa. Seuraavassa talossani on sitten oma huone kuuselle.

Toisesta paikasta mukaan lähti Herra 44, joka on passeli meidän tarkoituksiin. 44 on hinta, mutta siihen lisätään tietenkin se vero eli kyllä se sen viisikymppiä maksoi. Samankokoisesta jokapuolelta tuuheasta olisi saanut pulittaa 80, mutta meidän Herra 44 seisoo seinän vieressä eli pieni kauneuslovi ei haittaa laisinkaan. Komea se on. Kuten aina. 

Joulukuun kolmastoista

No nyt alkaa tuntua joululta! Ei, ei ole vielä kuusta enkä jaksanut kuunnella jouluradiotakaan; ei ole edes lunta (luojankiitos), eikä jouluvierailta tulossa. Mutta leivoin karjalanpiirakoita ja korvapuusteja ja kiikuttelin niitä muutamalle läheisimmälle ystävälle. Sillä he todella arvostavat hyviä, alusta asti itse tehtyjä leivonnaisia, jotka eivät ole sokerikyllästettyjä. (Tässähän olis syytä jatkojalostaa sitä Suomi-kahvila -liikeideaa.)

Eli kaikilla on hyvä mieli ja ensi viikolla vielä toinen pullasatsi, niin muistamiset on hoidettu! Taatusti suomalaista, taatusti hyvää ja niin tavallista. Minä tykkään tavallisesta. Ja vielä enemmän tykkään suomalaisesta.

12.12.

Jee, yksi huominen asiakas peruutti eli minulla on koko iltapäivä aikaa ja ajattelinkin tekaista karjalanpiirakoita! Tänään olen keitellyt puuroa ja huomasin, että ruisjauhoja ei sitten olekaan kaapissa. No, ehtii sitä hakea huomenna. Ilma on aurinkoinen, mutta tuulen puhuri on semmonen, että jäi aikomani kuvat pihalta ottamatta. Loppuviikkoa kohti lämpenee eli sitten lupaan mennä pihalle.

Huomenna likka muuttaa kotio. Onneksi mies lupasi käydä raijaamassa tämänkertaisen muuttokuorman... seuraava lähteekin sitten ystävänpäivänä kohti Koreaa eli siihen asti nautitaan koko perheestä saman katon alla. Tip tap.. huomenna piirakat ja torstaina kuusta hakemaan, koska perjantaina on meidän pikkujoulut. Kyllä se joulu sieltä tulee! 

11.12.

Hrr. Tänne on tullut kylmä. Erityisesti tuuli tuntui luissa ja ytimissä ja on haastavaa pitää sekä yläkerta että alakerta lämpimänä. Minä olen majoittunut takan eteen lattialle katselemaan telkkaria. Jouluvalmistelut saavat nyt odottaa hetkisen ja olenkin (taas) miettimässä uutta toimistoa. Katsotaan vielä, lutta hyvä kutina alkaa olla. Ensi vuonna sitten vähän uusia kuvioita. Maanantaina saa vähän pysähtyä ja miettiä, eikö niin? Käpertyä takan lämpöön ja suunnitella aurinkoista kevättä...

10.12.

Dagen efter... eli vähän laiskanlaisesti on tämä päivä kulunut, kun ei meinannut uni kaiken juhlimisen jälkeen tulla silmään. Kaikki meni loistavasti, ja jatkotkin pidettiin, mutta uni karttoi silmää. Onneksi päivän saikin ihan hyvällä omallatunnolla laiskotella. 

Sen verran sain aikaiseksi, että tein lapselle vielä toisen satsin joulutorttuja, kun lähti vielä pakertamaan viimeisiä tenttejä tälle vuodelle. Niin, ja tutustuimme uuteen suomalaiseen naiseen (tyttöön), jonka olemastaolosta emme tienneet, mutta hänpä näppäränä tyttönä löysi tiensä juhliimme ja on nyt liitetty mukaan meidän ryhmiin. Ehkä ensi viikolla sitten viitsin laittaa tänne lisääjouluvaloista, varsinkin kun sekä likka että kuusi saapuvat taloon! Tiukka työviikko tulossa, mutta toivottavasti mukaan saadaan myös joulumieltä. Tämän verran sitä on toistaiseksi ilmaantunut:

.