sunnuntai 14. syyskuuta 2014

Laiskuutta ilmassa?

Juu, kirjoituslaiskuutta tai sitten sen verran enemmän muuta puuhaa, ettei ole joutanut turisemaan. Mitään suurta ja ihmeellistä ei ole tapahtunut, mutta sen verran kaikkea mukavaa, ettei joutenoloa ole päässyt syyttämään.

Työrintamalla menee siis ihan mukavasti! Vakaumus siitä, että kohta ollaan ihan liiankin kiireisiä alkaa kolkuttaa ovella. Ja vielä enemmän uskoa siihen, että kyllä minä tiedän, mitä haluan ja aion tehdä, vaikka alkuvaiheessa vielä ollaan. Ei minusta ole muuksi kuin jäsenkorjaajaksi ja sitä tosiasiaa olen tässä uudella kielellä ja uusin tavoin jonkin aikaa makustellut. Olen edelleen aivan valmis tekemään monenlaisia hieronta-alan hommia, mutta korjaaminen on ja tulee olemaan sitä ominta ja parasta aluetta.

Työote silti muuttuu ja muuntuu koko ajan, sillä toimintaympäristö on sittenkin aika erilainen kuin Suomessa, missä ihmisillä on käsitys siitä, mistä jäsenkorjauksessa on kyse. Täällä on luotava käsitteistö (ja ymmärretävä käyttää sitä johdonmukaisesti), vakuutettava ihmiset tämän hoitomuodon ylivertaisuudesta ja rutistettava se paikalliseen toimintaympäristöön ja -kulttuurin. Jossa on siis olennaisena osana mukana kiropraktiikka. Joka ei sitten ole sellaista kiropraktiikkaa, jota minä suomalaisessa käsitysmaailmassani kannan. Täällä on niin monenlaisia praktiikkoja ja kiropraktiikassa on rutkasti suuntauksia, joihin olen vasta tutustumassa.

Tai no, en minä niihiin kaikkiin aio tutustua, mutta olen löytänyt sen tavan, johon uskon ja jota jäsenkorjaus voi täydentää. Tämän uudenlaisen näkövinkkelin saattaminen omaan pääkoppaan ei olekaan ollut ihan yksinkertaista.  Sillä se on edellyttänyt sitä, että oma käsityskykyni jäsenkorjauksen ylivertaisuudesta joutaa romukoppaan (no on se ylivertaista, mutta miksei hyödynnä koko kirjoa eikä hakkaa päätään seinään, kun ei ihan kaikkeen itse pysty). Pääpaino todellakin sillä, miten tässä ympäristössä, tässä ajassa ja tässä kulttuurissa luoda sellaiset työolosuhteet, joista A) nauttii, B) hyötyy ja C) oppii uutta.

Uskon kuitenkin, että olen menossa oikeaan suuntaan! Olen löytänyt oikeat kumppanit tälle matkalle ja joka päivä tulee jotain uutta vastaan. Oma vankka osaaminen kohtaa uuden tavan ja uudet puitteet, eikä kaikki aina purematta mene alas, mutta onnekseni omaan kosolti kärsivälli--- eikun käsityskykyä. Eikä Roomaakaan päivässä rakennettu eli hiljaa hyvä tulee. Ja tässä joutessa voi sitten vaikka taistella rakkaan Wells Fargon kanssa kuukausittaisista maksuista kuukausimaksuttoman systeemin yhteydessä. Ja päättää lopettaa nettivaraussysteemi, sillä se ei ehkä sittenkään istu vielä tähän vaiheeseen. Brainstorming on päivän sana.

Ihaninta tässä kaikessa ovat mm. seuraavat asiat: Cheri, Lisbet, Diana, Beth, Jill, Gina, Lauren, Brad, Michele, Judith x2, Lisa, Keisha vain muutama mainitakseni. Ja lopuksi haluan kiittää rakasta perhettänä sekä täällä USA:ssa että siellä kotomaassa....

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti